Oko uDonald Trump wonyulwa njengo-Mongameli wase-United States, umlo wokulwa notshintsho lwemozulu uphelile kwilizwe lakho. NgokukaDonald Trump, utshintsho lwemozulu yinto yamaTshayina yokufumana ukhuphiswano yiyo loo nto kucacile ukuba i-US ayisayi kuphinda ikhokele isiVumelwano saseParis.
UTrump uluvalile lonke ucwangciso lokusingqongileyo olwenziwe nguBarack Obama kunye noRhulumente wase China, ekhokelela kuthethathethwano lokuvala isiVumelwano saseParis ngowama-2015. Nangona kunjalo, ngaphandle kokuba uTrump engancedi kumlo ochasene notshintsho lwemozulu, iChina neYurophu bazimisele ukuqhubela phambili ukukhokela idabi.
Iinkqubo zokusingqongileyo zirhoxisiwe nguTrump
Iinkqubo ezazikhona phambi kokuba uTrump aziphelise zazifuna ukuba i-US ikwazi ukuhlangabezana neenjongo ezazisetiwe xa kwakusayinwa iSivumelwano saseParis. Phakathi kwezi njongo kukunciphisa ukukhutshwa kwegesi phakathi kwama-26% nama-28% ngowama-2025 xa kuthelekiswa nonyaka wama-2005. Umkomishinala waseYurophu wezenzo zeMozulu, uMiguel Arias Cañete, uvumile ukuba, ngomyalelo olawulayo kaTrump, i-US ishiyeke ingenazo "izixhobo eziphambili" zokuhlangabezana neenjongo.
Ekulweni nokutshintsha kwemozulu, asinakuphinda sithembele kwinkxaso ye-United States, kodwa i-China neYurophu ziya kuqhubeka zijonge phambili. Bobabini i-China kunye neYurophu abayi kutshintsha ukuzimisela kwabo, iinjongo, okanye imigaqo-nkqubo malunga nokutshintsha kwemozulu, kodwa baya kuqhubeka nemizamo yabo ecwangcisiweyo yokuphucula umgangatho wemozulu. Kunika umdla ukuqaphela ukuba amanye amazwe, njengalawo ayinxalenye iManyano yaseYurophu kunye neTshayina, bazibophelele ngokuqinileyo ukuqhubeka nokukhokela iSivumelwano saseParis kunye nokuqwalasela indlela iinzame ze I-US inokuchaphazela imozulu yehlabathi.
Imizamo yase China ne Europe
Ukusukela ngo-2013, i-Brussels kunye ne-Beijing bayivalile ingxoxo malunga namandla kunye notshintsho lwemozulu abathi bazivuselela ngoku ukuze bahlangabezane neenjongo zesiVumelwano sase-Paris. Le ngxoxo ijolise ekwandiseni intsebenziswano kuthungelwano lwezothutho lwamandla, ukonyusa ukuveliswa kwetekhnoloji, amandla ahlaziyekayo kunye nokusebenza kwamandla. NgokukaCañete, Utshintsho lwemozulu luya kudlala indima ebalulekileyo Kwintlanganiso yaminyaka le phakathi kwe-EU ne China ezakubanjwa ngeyeSilimela eBrussels.
I-China kunye ne-EU zisete iithagethi zokusika kwesiVumelwano saseParis, njengoko kusenzile malunga namazwe angama-200 asayinileyo. Ukuncitshiswa kokukhutshwa kwegesi eluhlaza kuya kusetyenziswa ukusuka ngo-2020 kwaye kuya kwenziwa ngokuzithandela. Oko kukuthi, ilizwe ngalinye liseta iinjongo zalo. Igalelo lase China ekunciphiseni ukukhutshwa kuncinci kakhulu ukuba sinokulithelekisa nomzamo ofunwa yi-European Union. Ingxoxo ka-Beijing yeyokuba abekho kwiqela lamazwe aseNtshona athe abangela ingxaki yotshintsho lwemozulu emva kwamashumi eminyaka okugxotha i-CO2. Ukuzinikela kwamaTshayina ukubanakho ukufikelela kwinqanaba eliphezulu lokukhutshwa ngo-2030 kwaye ukusuka apho baqale ukunciphisa. Le yinxalenye yomzamo oquka kwakhona IManyano yaseYurophu kunye nomnqweno wayo wemozulu.
Ngokweengcali, ukukhutshwa kwe-China kuya kunyuka ngaphambi kowama-2030 njengoko kusanda kuphelisa ukusetyenziswa kwamalahle kunye nokwandisa amandla avuselelekayo. Kulo mongo, kufanelekile ukukhumbula ukuba emva kokuphumelela kukaTrump, I-China iya kukhokela iSivumelwano saseParis kwaye iya kusebenza nzima ukuphumeza izithembiso zayo zemozulu.
Ukuzinikela kwe-European Union
I-European Union ineyona njongo iphezulu yemozulu kuzo zonke iinzame zamanye amazwe ukusukela oko i-US yalahlayo iProtocol yaseKyoto ngo-2001. IYurophu ijonge Ukunciphisa ukukhutshwa kwegesi enobushushu ngama-40% ngowama-2030 ukusukela kumanqanaba ka-1990. Nangona ngaphakathi kwe-EU kukho ukungavisisani ngoku ekubeni ulwabiwo phakathi kwamazwe eenzame kunye nezixhobo zokufezekisa injongo zehlabathi kuyaxoxiswana. I-Sweden, i-Jamani ne-France, ngokwengxelo ye-Carbon Market Watch yakutshanje, inyanzelisa uphuhliso olunomdla kwimigaqo-nkqubo yemozulu. Ngelixa elinye ibhloko, elinentloko ebonakalayo yiPoland, umqolo kwelinye icala.
Phakathi kwe-China, i-US kunye ne-Yurophu ziqokelela isiqingatha sokukhutshwa kwerhasi engcolisa umhlaba. Kungenxa yoko le nto ngaphandle komzamo noncedo lwe-United States, malunga neepesenti ezili-15 zokukhutshwa kwehlabathi kuya kuqhubeka nokukhutshwa Kwaye ngale nto, kuya kuba nzima kakhulu ukuhlangabezana nenjongo yaseParis: ukunciphisa iigesi ze-greenhouse ukuze ukunyuka kwamaqondo obushushu ekupheleni kwenkulungwane kungadluli kwi-2 degrees xa kuthelekiswa namanqanaba angaphambi kwamashishini. Kunyanzelekile ukuba uqwalasele i indima ye-United States kulo mzamo wehlabathi jikelele, ekubeni ukungabikho kwabo kunokuchaphazela kakhulu iziphumo ezilindelekileyo.